Hero image

Jääkö positiivinen luottorekisteri torsoksi? Kolme asiantuntijaa arvioi

Positiivisesta luottotietorekisteristä on toivottu jo pitkään ratkaisua ylivelkaantumisen kasvuun. Valmistelutyön perusteella uudistus on jäämässä käyttötarkoitukseltaan suppeaksi.

Positiivista luottotietorekisteriä valmistellaan toteutukseltaan vaatimattomana, ja sitä voisivat hyödyntää vain harvat luottotietorekisteriä tarvitsevat tahot. Asiantuntijat näkevät luottotietorekisterille laajemman käyttötarpeen, kuin nyt on suunniteltu.

Rekisterin tietoja voitaisiin käyttää vain luottokelpoisuuden arviointiin ja erikseen määritettäviin viranomaistehtäviin, ja käyttö hyväksyttäisiin vain luotonmyöntäjille luotonmyöntöhetkellä. Tiedossa ei ole, että kuluttaja voisi jakaa omia tietojaan rekisteristä haluamilleen tahoille nykyaikaisin keinoin.

Positiivista luottotietorekisteriä tulisi voida riittävästi hyödyntää erityisesti velkaantumiseen liittyvillä toimialoilla kuten finanssi- ja luotonhallinta-aloilla. Rekisteriä on pidetty askeleena kohti digitaalisten markkinoiden vastuullisempaa kehitystä. Sen vuoksi sitä tulisi valmistella tästä lähtökohdasta käsin.

Profit kysyi eri toimialojen asiantuntijoiden näkemyksiä positiivisen luottotietorekisterin valmistelusta ja sisällöstä. Haastattelimme Danske Bankin riskienhallinnan johtajaa Juha Pohjolaa, MyData Globalin toimitusjohtajaa Teemu Ropposta ja Lowellin toimitusjohtajaa Juho Ylistä.

Onko rekisteristä tulossa tämänhetkisen tiedon valossa sellainen, kuin toimialanne toivoo?

Juha Pohjola: “Rekisterin sisältö vaikuttaa riskienhallinnalliseen tarpeeseen riittävältä. Meille äärimmäisen tärkeää on rekisterin kattavuus. Jos suomalaiselle henkilötunnukselle ollaan myöntämässä luottoa, asiakkaan luotot ja vastuut on toimitettava kaikkialta. Mikäli säädös ei ole hyvin kattava, on olemassa pieni pelko, että esimerkiksi toisessa maassa toimintaa harjoittavan rahoituslaitoksen ei tarvitsisi käyttää luottotietorekisteriä. Tällöin rekisteri voisi vuotaa pahasti.

Yksi meitä huolettava asia ovat käyttömaksut. Valmisteluun lähdettiin sillä kulmalla, että yhteiskunnan peruspalvelu katetaan verovaroin. Kesken prosessin valtiovarainministeriöstä on tullut ajatus, että juoksevat kulut katettaisiinkin meiltä käyttäjiltä perittävillä käyttömaksuilla. Jo rekisterin käyttöönotto on yrityksille iso taloudellinen ponnistus, ja myös käyttökulut ovat korkeat, koska rekisterissä edellytetään päivätason tietoa. Käyttömaksusta olisi vaikea rakentaa erilaisille toimijoille oikeudenmukainen. Jos tieto maksaa, vaarana on turha optimointi. Toimijat saattaisivat alkaa punnita, tarvitsevatko välttämättä tietoa, mikä vaikeuttaisi rekisterin tarkoituksenmukaista käyttöä.”

Emme tiedä, miksi näin suurta julkista hanketta on ajettu eteenpäin palvelemaan vain suppeaa aluetta velan elinkaaressa.

Teemu Ropponen: “MyData Global on kansainvälinen järjestö, jonka tarkoituksena on parantaa yksilöiden digitaalisia oikeuksia ja henkilötietojen itsemääräämisoikeutta sekä auttaa luomaan henkilötiedon eettiseen hyödyntämiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa. Olemme toimialariippumattomia, mutta jäseninämme on myös finanssialan toimijoita. Meille on olennaista, että tieto liikkuu. On potentiaalisesti haitallista, jos tieto on lukittu yhteen järjestelmään. Toki on ensisijaisen tärkeää huomioida, että kyse on sensitiivisistä asioista. On eri asia, millaisia pelisääntöjä sovitaan, jotta kuluttajia ei aseteta epäreiluun asemaan, mikä on kaiketi oikeusministeriössä huolettanut. Yksilön hyödyn lisäksi tiedon tietoturvallisesta liikkuvuudesta saattaa olla hyötyä odottamattomissa paikoissa, oli se sitten henkilökohtaiset talouspalvelut, velkaneuvonta tai tutkimus.”

Juho Ylinen: “Emme tiedä, miksi näin suurta julkista hanketta on ajettu eteenpäin palvelemaan vain suppeaa aluetta velan elinkaaressa. Laajempi käyttötarkoitus ei käsityksemme mukaan lisäisi hankkeesta aiheutuvaa työtä, mutta auttaisi vastuullista luotonhallintatyötä koko yhteiskunnassa. Vaikka rekisterin tarkoitus on seurata velan elinkaarta, ei samaa ajattelua ole huomioitu käyttötarkoituksessa. Luottopäätöksen jälkeen samaa positiivisen luottotietorekisterin tietoa tarvitaan myös tilanteen seurantaan ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Luoton valvonnalla luotonantajat voivat seurata luotonsaajan maksukäyttäytymistä ja varmistaa saatavan perinnän. Perintää taas suunnitellaan, jotta voidaan valita tarkoitukseen parhaiten soveltuvat perintäkeinot.

Valmistelussa näyttää siltä, että positiivisen luottotietorekisterin käyttötarkoitus on jäämässä luultua suppeammaksi.

Mitkä asiat rekisterin laajuudessa ja yksityiskohdissa ovat alallenne tärkeitä?

Juha Pohjola: “Asiakkaan vastuiden suuruuden ja määrän on käytävä ilmi rekisteristä. Emme tarvitse tietoa siitä, missä rahoituslaitoksessa luotot ovat, miten ne on hinnoiteltu tai millaiset vakuudet niissä on. Kun puhutaan asiakkaan ylivelkaantumisen ehkäisemisestä, meillä tulisi olla myös tieto asiakkaan taloudellisesta tilanteesta. Positiivisen luottotietorekisterin yhteyteen pitäisi siis avata mahdollisuus käyttää tulorekisteriä, josta saadaan ajantasainen varmistettu tieto asiakkaan tuloista. Se on keskeinen elementti henkilöasiakkaan luotonmyönnössä.”

Teemu Ropponen: “Meillä ei ole kantaa rekisterin kattavuuteen ja tiedon säilyttämisaikaan. On tärkeää, että henkilöt voivat uudelleenkäyttää heitä koskevia tietoja. Käytännössä rekisteröidyllä pitäisi olla mahdollisuus saada tietojaan rekisteristä nykyaikaisin keinoin, teknisten ohjelmointirajapintojen kautta, ja jakaa niitä turvallisesti haluamilleen tahoille. Rekisteröityä henkilöä ei luonnollisesti pidä asettaa asemaan, jossa hänellä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta kieltäytyä tällaisesta jakamisesta. Tavoittelemme tasapainoa yksilön, yritysten ja hallinnon tarpeiden välillä, mikä on edellytys reilulle, kestävälle ja kukoistavalle tietoyhteiskunnalle.”

Juho Ylinen: “Kannatamme positiivista luottotietorekisteriä, sillä sen avulla saadaan lisää ajankohtaista tietoa luottokelpoisuuden arviointiin. Toimialallemme olisi tärkeää, että rekisterin tiedot olisivat ammattimaisesti perintää suorittavien perintätoimistojen käytettävissä, samaan tapaan kuin maksuhäiriömerkinnät. Kattavat reaaliaikaiset luottotiedot tukevat kokonaisarviointia, jonka avulla voidaan suunnitella vastuullista perintää. On kaikkien etu, että perintää kohdennetaan erityisesti henkilöihin, joilla on maksukykyä maksaa perinnässä oleva velka.”


Miten yrittäjät, kuluttajat, asiakkaat tai liiketoimintanne hyötyvät näistä asioista?

Juha Pohjola: “Asiakas hyötyy jo siitä, että tiedot ovat kattavasti rekisterissä ja luotonmyöntäjien on käytettävä niitä. Asiakasta käytännössä suojellaan ylivelkaantumista vastaan. Pankin liiketoiminta hyötyy entistä paremmista päätöksistä, joita kykenemme tekemään ajantasaisen ja asianmukaisen luotonmaksukyvyn arviointiin liittyvän tiedon avulla. Sitä kautta luottotappiot vähenevät. Koottu tietokanta mahdollistaa myös prosessien tehostamisen. Samalla dokumentaatio päätösten perusteista paranee.”

Kuluttaja ymmärtäisi paremmin omaa taloudellista tilannettaan ja voisi tarvittaessa jakaa tietoa toisiin palveluihin.

Teemu Ropponen: “Kuluttaja ymmärtäisi paremmin omaa taloudellista tilannettaan ja voisi tarvittaessa jakaa tietoa toisiin palveluihin. On vaikeaa ennakoida innovaatioita, ja siksi niitä ei kannata ainakaan tehdä mahdottomiksi suotta sulkemalla ovia. Pikemminkin pitäisi luoda pelisäännöt, jotta arkaluontoista tietoa ei käytetä väärin, mutta sen hyödyntäminen on mahdollista.”

Juho Ylinen: “Rekisterin on tarkoitus antaa kuluttajalle kuva tämän velkatilanteesta. Kuluttajalla olisi siis oikeus käydä katsomassa omia tietojaan ja käyttää niitä tilanteensa hallintaan. Jotta rekisteri olisi nykyaikainen, rekisterin tulisi kuitenkin myös mahdollistaa kuluttajan suostumuksella hänen tietojensa siirron rajapintoja pitkin tahoille, joille voidaan antaa tietolupa. Erityisesti jos positiivisesta luottotietorekisteristä on saatavissa tietoja vain luotonmyönnön yhteydessä, kuluttajan tulisi voida helposti antaa tietonsa tarpeelliseen käyttötarkoitukseen esimerkiksi pankille, perintäyhtiölle tai vuokranantajalle.”

Mikä olisi alanne kannalta rekisterin merkittävin puute?

Juha Pohjola: “Kuten sanottua, jos ulkomaiset toimijat mahdollistavat porsaanreiän, minkä lopputuloksena kaikki suomalaisille henkilötunnuksille myönnetyt vastuut eivät olisikaan kattavasti rekisterissä. Toinen liittyy rekisterin käyttötarkoitukseen. Rekisteriä lähdettiin valmistelemaan ajatuksella, että sitä käytetään luotonmyönnössä ja luotonvalvonnassa. Meille on tullut yllätyksenä, että luotonvalvonta on pudonnut pois, ja sitä yritetään sinne nyt palauttaa. Luotonvalvontatilanteessa meillä on oltava mahdollisuus saada kokonaiskuva asiakkaan taloudellisesta tilanteesta ja siitä, johtuvatko hänen maksuvaikeutensa vain meillä olevista vastuista, vai onko itse asiassa niin, että asiakas onkin velkaantunut moneen paikkaan.”

Teemu Ropponen: “Puutteen sijaan puhuisin suurimmasta kysymysmerkistä, joka on se, miten tieto on uudelleen käytettävissä muualla. Käyttäjälle on tietenkin oltava selkeää, mitä tietoa hänestä kerätään ja miten sitä on hyödynnetty. Yleisesti ottaen tietosiilot eivät ole hyvä asia. Rakennetaan järjestelmät mieluummin niin, että tieto liikkuu tietoturvallisesti ja käyttäjän ehdoilla.”

Meille on tullut yllätyksenä, että luotonvalvonta on pudonnut pois, ja sitä yritetään sinne nyt palauttaa.

Juho Ylinen: “Jos positiivisen luottotietorekisterin käyttötarkoitus jää niukaksi, tavoitteet ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi eivät täyty. Näin rekisterin käyttötarkoitus ei koskisi perinnän suunnittelun lisäksi esimerkiksi luoton valvontaa ja huoneenvuokrasopimuksen tekemistä, vaikka kaikkiin niihin voidaan käyttää nykyisen luottotietorekisterin henkilöluottotietoja kuten maksuhäiriömerkintöjä. Luotonvalvonta, vuokraaminen ja perinnän suunnittelu liittyvät kaikki velkaantumiseen, ja riittävillä tiedoilla toimia voidaan tehdä tarkoituksenmukaisemmin ja ylivelkaantumista estää. Perintätoimistolla on tulevaisuudessa mahdollisesti yhä vähemmän tietoa velallisten maksukyvystä, sillä myös maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämistä suunnitellaan. Mikäli perinnän suunnittelussa ei voi käyttää positiivisen luottotietorekisterin tietoja, oikeudellinen perintä ja ulosotto lisääntyvät tarpeettomasti.”