Jatkuvasta muutoksesta on tullut osa työelämää ja lähes jokaisen yrityksen liiketoimintaa. Mutta miten muutoksessa voi pärjätä ja onnistua?

Hyvillä vuorovaikutustaidoilla, sanoo Lowellin tuotannossa perintästrategiasta vastaava johtaja ja sertifioitu business coach Salla Hakala.

– Yritykset, joissa keskusteluälykkyys on hyvällä tasolla, hallitsevat muutostilanteet ketterästi ja pystyvät tekemään tilannetajuisia päätöksiä. Meille Lowellissa kriittiset keskustelut ovat tuttuja, ja olemme havainneet, että myös asiakkaat arvostavat kokemustamme haastavien tilanteiden kohtaamisesta.

Hyvä vuorovaikutus parantaa volitiota, eli aikaansaamisen taitoa. Volitiota puolestaan tarvitaan motivaation ohella tulosten saavuttamiseen ja tavoitteeseen pääsemiseen. Siinä missä motivaatio on sisäsyntyistä ja ohjaa tekemään mielekkäitä asioita, volitio saa aikaan tahtoa tehdä myös sellaista, mikä ei tunnu niin mieluisalta.

Salla Hakalan mukaan tunteet ovat sekä työelämässä että arjessa usein aihe, joiden kohtaaminen ja käsittely kaipaa rutiinia.

– Uuden projektin alussa tiimi on usein innostunut ja motivoitunut. Matkalla arki saattaa tulla vastaan, muistijälki alun innostuksesta haaleta ja tavoite hämärtyä. Jotta tällainen tilanne vältetään, tarvitaan volitiota, Hakala havainnollistaa.

Kun tiimi pystyy puhumaan vaikeista asioista, sen on helpompi varmistaa, että se kulkee kohti tavoitetta. Samalla tiimissä pidetään huolta siitä, etteivät arjen häiriötekijät tule tavoitteen tielle, ja varmistetaan, että tarvittavat asiat tulevat tehdyksi.

– Motivaatio on innostuksen tila, toimeenpano on taito. Volitiota voi ja kannattaa harjoitella, Hakala tiivistää.

Tunteita ei kannata sivuuttaa työelämässä
Pystyykö tiimi tuomaan haasteet ja vaikeat asiat avoimesti esiin, vai vältteleekö se paineistavia aiheita?

Olemme tuntevia ihmisiä ja yksilöitä myös työelämässä. Tämä ei ole heikkous, kunhan se tunnistetaan.

Hakalan mukaan tunteet ovat sekä työelämässä että arjessa aihe, joiden kohtaaminen ja käsittely ei ole rutiinia. Osapuolet jännittävät joko omaa tai keskustelukumppaninsa reaktiota.

– Olemme kaikki tuntevia ihmisiä ja yksilöitä myös työelämässä. Se tarkoittaa, että painetilanteet voivat syntyä hyvinkin erilaisista asioista. Tämä ei ole heikkous, kunhan se tunnistetaan. Jokaisen kannattaisi kysyä itseltään, vältteleekö jostakin aiheesta puhumista. Jos vastaus on kyllä, se todennäköisesti johtaa siihen, ettei kollegakaan ota asiaa kanssasi puheeksi.

Keskusteluälykäs kysyy mitä tai miten, ei miksi
Painetilanteissa keskusteluälykkyys on erityisen tärkeää. Älykäs keskustelija ottaa huomioon sen, että jokaisella meistä on yksilölliset tunteemme ja osallistumme keskusteluihin aikaisempiin kokemuksiin nojaten.

– Vaikka kuinka haluaisimme nähdä objektiivisen kokonaisuuden, yleensä näemme vain oman osamme tarinasta. Kun ajaudumme tilanteeseen, jossa paine kasvaa, havaintokykymme ja taito loogiseen päättelykykyyn heikkenee. Muutumme ikään kuin huonommaksi versioksi itsestämme, Hakala sanoo.

Painetilanteissa keskusteluälykkyys on erityisen tärkeää.

Hakalan mukaan painetilanteessa tärkeintä on pyrkiä pitämään keskustelu avoimena ja esittää kysymyksiä. Hyviä kysymyssanoja haastaviin tilanteisiin ovat mitä ja miten. Sen sijaan kannattaa jättää kysymättä miksi.

– Uteliaisuus on yleensä positiivista, sillä on vaikea olla vihainen ja utelias samaan aikaan. Jos projekti alkaa kriisiytyä, ei tiimiltä kannata tivata, miksi olemme tässä tilanteessa, sillä se vain lisää painetta.

Salla Hakala esiintyi Vuorovaikutustaitojen merkitys liiketoiminnassa -webinaarissa.