Velka ei ole ikuista, vaikka se jäisikin velalliselta suorittamatta. 1.1.2015 voimaan tulleen lain mukaan yksityishenkilön sopimukseen perustuva rahavelka vanhenee lopullisesti 20 tai 25 vuoden kuluttua erääntymisestään. Lyhyempää vanhenemisaikaa noudatetaan, kun velkoja on yritys tai muu oikeustoimihenkilö. Jos velkoja on yksityishenkilö, noudatetaan pidempää aikaa. Julkisoikeudelliset maksut, kuten verot, vanhentuvat kuitenkin lopullisesti jo viidessä vuodessa.

Lowellin palveluhallinnasta vastaava Maria Mattila kertoo, että lakiuudistuksen yhteydessä käyttöön otettu siirtymäaika on nyt voimassa viimeistä vuotta, ja se päättyy 1.1.2020. Lakia sovelletaan osin taannehtivasti; lain voimaan tullessa velkojen vanhentumisaikaa katsottiin kuluneeksi enintään 15 vuotta.

– Ensi vuoden alussa lopullisesti vanhenevat siis päätöksettömät velat, joiden velkojana on yritys ja jotka ovat erääntyneet 1.1.2000. Siirtymäajan vuoksi vuoden alussa on odotettavissa tavanomaista enemmän saatavien vanhenemisia, Mattila sanoo.

Lowellin Head of Service Management Maria Mattila huomauttaa, että siirtymäajan päättymisen jälkeen saatavia vanhenee luultavasti tavallista enemmän.

Lakimuutoksen myötä kaikki velat vanhenevat
Ennen lakimuutosta lopullinen vanhentuminen koski vain sellaista velkaa, josta on haettu velkomustuomio tai muu ulosottoperuste.

– Velka ei vanhentunut lainkaan, jos velkoja ei ollut hakenut sille velkomustuomiota tai ulosottoa. Lakimuutoksen myötä kaikille veloille tuli vanhentumispäivä. Tämä yhtenäistää velkomiskäytäntöjä ja selkeyttää velallisten tilannetta, Mattila sanoo.

Yksityishenkilön rahavelka vanhenee lopullisesti, kun ulosottoperusteen antamisesta on kulunut 15 tai 20 vuotta. Lyhyempää vanhentumisaikaa käytetään, kun velkoja on oikeustoimihenkilö, ja pidempää velkojan ollessa yksityishenkilö.

Yleisen velan vanhentumisen voi katkaista, lopullista vanhentumista ei
Velan vanhenemiseen liittyvät velan yleisen vanhentumisen ja velan lopullisen vanhentumisen käsitteet. Mattilan mukaan nämä kaksi käsitettä voivat mennä helposti sekaisin. Velan yleisellä vanhentumisella tarkoitetaan sitä, että velka vanhenee, jos velkoja ei laskuta saatavaansa kolmen vuoden kuluessa. Maksamattomasta saatavasta tulee muistuttaa tai sitä tulee periä kirjallisesti kolmen vuoden välein velan vanhentumisen estämiseksi. Yleinen vanhentumisaika pitenee viiteen vuoteen, jos saatavalle on haettu käräjäoikeudesta ulosottoperuste.

– Aina, kun velan vanheneminen katkaistaan muistutuksella tai perintätoimenpiteellä, käynnistyy uusi kolmen vuoden vanhentumisaika. Yksityishenkilön velan vanhentumisen voi katkaista siihen asti, että velan lopullinen vanhentumisaika täyttyy, Mattila sanoo.

Lowellin asiakkailta ei vaadita toimenpiteitä
Siirtymäajan päättyminen ei aiheuta toimenpiteitä Lowellin asiakasyrityksille. Lowell vastaa kaikista velan lopulliseen vanhentumiseen liittyvistä käytännöistä, kuten perintätoimenpiteiden päättämisestä.

– Siirtymäajan päättymisellä ei ole kovin suurta vaikutusta asiakkaillemme. Huolehdimme velan yleisen vanhentumisen katkaisusta tarvittavin muistutuksin ja perintätoimenpitein. Aktiivisilla perintätoimenpiteillä valtaosa veloista maksetaan pois ennen kuin ne ennättävät lopullisesti vanhentua, Lowellin Maria Mattila toteaa.