Onko sinulla kysyttävää sähkölaskustasi?

Katso täältä, missä sähkölaskuun liittyvissä asioissa me voimme auttaa ja missä asioissa saat parhaan vastauksen sähköyhtiöltäsi. 

 

X
Mitä tarkoittaa velan vanheneminen?

Mitä tarkoittaa velan vanheneminen?

Nykyisin velan ns. yleinen vanhentumisaika on 3 tai 5 vuotta. Yleiset vanhentumisajat koskevat mm. luottoja, sähkölaskuja, vuokria, asuntolainoja ja muita yksityisoikeudellisia saatavia.

Velka voi siis vanhentua jo 3 vuodessa, mutta se edellyttää, ettei velkoja tee asialle mitään. Perintätoimenpiteellä, esimerkiksi muistuttamalla asiakasta velasta maksumuistutuksella tai maksuvaatimuksella, vanhentuminen katkeaa ja aika alkaa kulua alusta.

Jos velka on käsitelty käräjäoikeudessa ja sille on annettu maksuun velvoittava velkomustuomio, yleinen ja perintätoimenpiteellä katkaistavissa oleva ja uudelleen alusta alkava vanhentumisaika on 5 vuotta. 

Mitä tarkoittaa velan lopullinen vanheneminen?

Yleisten, ns. katkaistavissa olevien vanhentumisaikojen lisäksi yksityishenkilön velka vanhenee Suomessa myös lopullisesti. Ensimmäinen lopullinen vanhentumisaika on ollut laissa (ulosottokaaressa) vuodesta 2008. Tarkoituksena oli lopettaa elinikäinen ja kohtuuttoman pitkäkestoinen ulosotto.

Tätä nykyä mitään yksityishenkilön velkaa ei voi siis periä ikuisesti, vaan velat vanhentuvat Suomessa lopullisesti kahden perussäännön mukaan:

  1. 15 vuoden kuluttua velalle annetusta, maksuun velvoittavasta tuomiosta tai sitä vastaavasta ulosoton perusteesta (20 vuoden kuluttua silloin kun velka on toiselta yksityishenkilöltä tai korvaus rikoksesta)
  2. 20 vuoden kuluttua velan erääntymisestä eli eräpäivästä (25 vuoden kuluttua silloin, kun velka on toiselta yksityishenkilöltä tai korvaus rikoksesta). Käytännön tasolla tämä lopullinen vanhentumissääntö on alkanut vaikuttaa 1.1.2020 lukien.

Julkisoikeudellisia maksuja, tyypillisimmin veroja, sakkoja ja elatusapuvelkoja, koskee ns. erityinen vanhentumisaika. Sen myötä nämä velat vanhentuvat lopullisesti jo 5 vuodessa. Aika lasketaan maksuunpano- tai maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta, jonka jälkeen 5 vuoden kuluttua velka lakkaa olemasta.

Mistä tiedän, onko velkani vanhentunut?

Velkaa aletaan yleensä periä pian eräpäivän tai eräännyttämisen jälkeen. Sen vuoksi perinnän alkuvaiheessa kolmen vuoden vanhentumisaika ei ole yleensä voinut tulla täyteen. Monesti tämän kolmen vuoden sisällä maksamattomasta saatavasta on haettu käräjäoikeudesta tuomio, joka katkaisee saatavan vanhentumisen. Tuomiosta alkaa juosta viiden vuoden vanhentumisaika. Velkojat tavallisesti huolehtivat siitä, että saatavien vanhentumiset katkaistaan näiden aikakehysten puitteissa.

Kaikista saatavista ei kuitenkaan haeta tuomiota, vaikka ne voivat jäädä vapaaehtoiseen perintään. Tällöin vanhentuminen voidaan katkaista perintäkirjeillä tai muilla yhteydenottotavoilla. Myös esimerkiksi velallisen suoritus katkaisee velan vanhentumisen. Velasta voidaan myös myöhemmässä vaiheessa hakea tuomio, jolloin se myös katkaisee velan vanhentumisen.

Jos epäilet, että perinnässä olevan velan osalta vanhentumista ei ole katkaistu tai sinulla on asiasta epäselvyyttä, kannattaa olla yhteydessä velkojaan tai velkaa perivään perimistoimistoon ja pyytää selvitystä tehdyistä katkaisutoimenpiteistä.

Mitä tarkoittaa velan vanhenemisen katkaisu?

Vanhentumisen katkaisukeinot:

  • velkoja vaatii velalliselta maksua tai muistuttaa velallista velasta
  • velkoja ja velallinen tekevät maksusopimuksen, sopivat vakuudesta tai muusta velan ehtojen muutoksesta tai siitä, että vanhentuminen on katkaistu 
  • velallinen maksaa velkaa tai tunnustaa velan muulla tavalla velkojalle

Lisäksi velan vanhentuminen voidaan katkaista oikeudellisilla katkaisutoimilla kuten esimerkiksi laittamalla haastehakemus vireille käräjäoikeuteen tai tuomio vireille ulosottoon.

Mitä teen, jos velkani on vanhentunut?

Jos velkasi on vapaaehtoisessa perinnässä, kannattaa olla yhteydessä perintätoimistoon, jolloin asia voidaan selvittää.

Jos olet sitä mieltä, että velkasi on vanhentunut ja olet esittänyt vanhentumisväitteen perintätoimistolle, ei vapaaehtoista perintää saa jatkaa. Mikäli velkoja on eri mieltä asiasta, velkojan tulee tehdä ns. riitainen haastehakemus käräjäoikeuteen. Tällöin asia ratkaistaan täysimittaisessa oikeudenkäynnissä.

Jos olet saanut yksipuolisen tuomion mielestäsi aiheettomasti, sinulla on 30 päivää aikaa hakea takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon käräjäoikeudelta siitä lukien kun olet saanut todisteellisesti tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Kannattaa kuitenkin ensin selvittää, onko velkojan käsityksen mukaan katkaisutoimenpiteitä tehty. Hävitessä takaisinsaantioikeudenkäynnin velallinen voidaan velvoittaa suorittamaan velkojan oikeudenkäyntikulut ja vastaamaan käräjäoikeuden 510 euron oikeudenkäyntimaksusta.  

Näkyykö vanhentumisen katkaisut haastehakemuksessa?

Summaariseen eli riidattomaan haastehakemukseen kuuluu merkitä perintäkulujen erittely mutta ei vanhentumisen erilaisia katkaisutoimenpiteitä. Lowell on kuitenkin informatiivisista syistä 9.5.2020 lähtien vienyt haastehakemuksiin tiedot myös niistä kuluttomista maksuvaatimuksista, jotka on lähetetty perintäjärjestelmästä.

 

Lue myös

Perintä ei ole ikuista

Velan lopul­lisen vanhe­ne­misen siirtymäaika päättyy